Kirje Möhköltä Syyskuulla Hämeen veikolle

Siihen, mikä viime numerossa kerrottiin, päättyy Möhkön aineellinen merkitys, sillä pääasiana on vaan harkon valmistaminen, jota valmistustyötä Wärtsilän tehdas sitten jatkaa kangiksi ja kaikenmoisiksi kaupankaluiksi, jotka jo maailman markkinoilla ovat suuren maineen saavuttaneet. Jos sinulla vielä on kärsivällisyyttä, niin kerron hiukan sisällisistä asioistamme.

Tehtaan nykyisten isäntien, N.L.Arppen perillisten kunniaksi on myöskin mainittava, että he aina ovat pitäneet huolta alustalaistensa sivistys-tarpeistakin. Jo ennen kansakoulujen ilmestymistä oli tällä n.s. "ruukinkoulun" nimellä kustannettu opetusta tehtaalaisten lapsille liki kaksikymmentä vuotta, aina vuoteen 1875, jolloin koulu muutettiin valtion palkka-apua nauttivaksi kansakouluksi. Ehkä nykyisten ahtaiden aikojen pienet työpalkat ja siitä seuraava työmiesten köyhyys on työlästyttänyt lasten koulunkäyntiä, niin on opinhalu kuitenkin jo tullut jotenkin yleiseksi niin, että melkein kaikki kouluikäiset lapset käyvät säännöllisesti koulua.

Möhkön kansakoulu
Näin pitkällisten kouluolojen johdosta voipi jo kenties tehdä tämän painavan kysymyksen: Mitä hedelmiä koulu on kasvattanut? Tosin kyllä liikkuvassa väestössä kuin tehtaan työmiehet tavallisesti ovat, tämä huomio on varsin vaikea tehdä, vaan selvästi kuitenkin näkyy lukutaito ja -halu olevan yleinen nuoremmassa väestössä. Sitä parhaiten todistaa, paitsi ahkera koulunkäynti, myöskin lukuisat tehtaalle tilatut sanomalehdet kuin myöskin tehtaan lainakirjaston ahkera viljeleminen. Vertailkaamme tässä esim. lainakirjaston käyttämistä muutamina vuosina. Vuonna 1872 tehtiin 150, seuraavana 175 ja vuonna 1881 noin 230 lainausta. Jos tämä jaetaan 231 lukuikäisen tehtaalaisen henkilön kesken, niin tulee viime mainittuna vuonna likimäärin yksi lainaus jokaista henkilöä kohti. Taikka tekee lainaajain luku 26,4% koko lukevan väestön määrästä samana vuotena.

Möhkön kansakoulu 1900-luvun alussa.

Tämmöiset pää-asiallisesti ovat meidän pienet olomme sekä ulkonaiset että sisälliset pyrintömme, vaan ennenkuin lopetan kertomukseni, sanon myöskin sanan muutaman siveellisestä elämästä täällä.

Ilolla voipi tunnustaa siveyden ja raittiuden täällä olevan paljon paremman kuin monessa muussa maamme tehtaassa ja paikkakunnassa. Tämän todistuksen olen kuullut monelta, maamme oloja laajemmin tuntevalta henkilöltä. Vaan kuitenkaan ei voi kieltää olevan tuon turmiollisen viinantulvan pahoja ja katkeroita hedelmiä täälläkin. Salakapakoitsijat ja m.s. tekevät paljon pahaa täälläkin, kuten muinoin "jalopeura" Nemean seuduissa. Vaan missä on tuo Herkules, joka tämän hävittäisi, ei ainoastaan täältä, vaan kaikkialta maastamme ja pelastaisi armaan isänmaamme turmiosta ja onnettomuudesta, joka sitä tällä tavoin varmana odottaa? Ruununmiesten into ja hallituksen säätämät asetukset eivät tässä paljon hyödytä, sillä mitä valtaa niillä on yksityisen ihmisen nautinto- ja intohimojen ylitse! Ei, jokaisen yksityisen itsensä, varsinkin jokaisen raittiuden ystävän pitäisi yhdistymän liittoon tuota julmaa vihollista, juoppoutta vastaan, eiköhän tämä edes jotakin vaikuttaisi.

Ihmis-ystävät! tehkäämme luja liitto, sanon vieläkin ja perustakaamme raittiuden seuroja, jotka Englannista jo puoli vuosisataa ovat siunausta tuottaneet! Varmaankin tämmöiset seurat aluksi olisivat vaikeat toimeen saada, mutta asia ansaitsee yrittää ja varmahan on tämä lause: "Auta itseäsi, niin Jumala auttaa sinua." Sinä, joka olet niin ankara raittiuden mies, varmaankin kirjoittaisit ensimäisenä nimesi tuohon seuraan, vai mitä? kysyy uskollinen veljesi -hr-

Möhkön koulun opettaja Gustav Ahra.

Karjalatar 31.10.1882 no 43

 

 

 

Ubinet Hakukoneoptimointi